Nuustielle

Syksy saapui jälleen ja kutina mieleen

päätti hän taasen lähteä tielleen.

Reppuun laittoi vain ne rakkahat kamppeet

muistoja mieleen tuli, silmiin veet.

Syksyllä aina sydämessä tunsi sen

kutinan niin velvoittavan, vahvankin.

Kissaa naapuri odottaa jo taisi

luonaan talvet aina asustaa.

Mukaan kaveria ottaa hän ei voisi

matkalla paikkaa ei sille ois.

Huoneet kaikki kaksi katseli vielä,

jotta ne muistaisi myös siellä.

Kuistilla haisteli kirpeää ilmaa

mietti, milloin sitä jälleen tuntea saa.

Syksyllä aina...

Kaupungissa jo armas odottaisi

luonaan talvet aina asustaa.

Onnellisna he oleilevat siellä

talossansa Nuustiellä.

Source

• http://www.seeklyrics.com/lyrics/Loituma/Nuustielle.html

Qui joue/chante ça ?

• Loituma